Uutiset

Archive for kesäkuu, 2015

Istu vähemmän – voi paremmin

Pitkäaikainen istuminen on terveydelle haitaksi erityisesti tuki- ja liikuntaelimistölle sekä sydämelle ja verenkierrolle. Aikuiset suomalaiset istuvat, makaavat tai seisovat paikoillaan yli kolme neljäsosaa valveillaoloajastaan. Yli seitsemän tuntia päivässä istuvilla jokainen lisätunti istumista lisää kuoleman riskiä viisi prosenttia. Yli 9 tuntia päivässä istuvilla suomalaisilla istuminen on yhteydessä lihavuuteen, unen riittämättömyyteen ja runsaampaan lääkärissäkäyntien lukumäärään.

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi 17.6.2015 istumisen vähentämiseen tähtäävät kansalliset suositukset. Suomi on nyt ensimmäinen maa, jossa istumisen terveysriskejä opastetaan välttämään kaikkia ikäryhmiä koskevin virallisin keinoin. Hyvä yhden tunnin nyrkkisääntö on; vältä yli tunnin pituista yhtäjaksoista istumista ja liiku ainakin tunti päivässä.

Istumissuositus-oppaaseen pääset tarkemmin tutustumaan alla olevasta linkistä. Opas sisältää suosituksia ja vinkkejä niin lasten, aikuisten kuin iäkkäiden aktivoimiseen.

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/126296/STM_esite_210x210_Kansalliset%20suositukset%20istumisen%20v%c3%a4hent%c3%a4miseksi_sisus_net_jpg..pdf?sequence=1

Posted in: Uncategorized

Leave a Comment (0) →

Sairauspoissaolot ennen hoitoa ja hoidon jälkeen kasvaneet

Sairauspoissaolot ennen hoitoa ja hoidon jälkeen kasvaneet

Suomessa erikoissairaanhoito tekee potilaiden toimenpiteet nopeasti, mutta hoitoon pääseminen ja jatkohoito tökkivät. Pitkä odotus- ja toipilasaika tulevat kalliiksi. Maksajina ovat kunnat, Kela ja työpaikat sekä potilas itse. Itse hoidon kustannukset ovat vain noin 30 % kokonaiskustannuksista. Sen sijaan sairauspoissaolojen kustannukset sekä ennen hoitoa että hoidon jälkeen ovat kasvaneet vuodesta 2000 vuoteen 2013, ollen nyt jo noin 70 prosenttia kokonaiskustannuksista. Lonkka- tai polvipotilas joutuu olemaan töistä pois keskimäärin sata päivää ennen hoitoonpääsyä. Päinvastoin masennuksesta toipuvan sairausloma on pidentynyt kuukaudella. Syyksi arvioidaan eri hoito-organisaatioiden raja-aitojen toimimattomuutta ja eri tahojen kustannusvastuuttomuutta. Mikä on hoitoa järjestävän tahon motivaatio järjestää hoitoa mahdollisimman nopeasti, jos hoidon pääsyn pitkittämisestä syntyvät kustannukset kohdistuvat muualle? Nämä tulokset selvisivät juuri julkaistussa Terveysturvan rahoitus-tutkimuksessa, jossa tutkimuskohteena olivat koko Suomessa mm. masennus-, aivohalvaus-, lonkka- ja polven nivelrikko potilasryhmät.

Useat tutkimukset ovat keskittyneet arvioimaan vain yhden hoidon tai toimenpiteen kustannuksia. Jatkossa pitäisi kiinnittää huomiota hoitokokonaisuuksien kustannus-vaikuttavuuden arviointiin. Säästöjä voi vain syntyä, kun potilas pääsee hoitoon oikea-aikaisesti ja jatkohoito yli organisaatiorajojen toimii kitkattomasti. Tutkimusryhmä kysyykin, mitä uusi hallitus meinaa tehdä odotus- ja toipilasajan kustannuksien vähentämiseksi. Tilanne on tiedetty jo kauan, mutta mitään ei ole tehty.

Tämän vastaavan ilmiön totesin myös jo omassa ”pikku gradussani” (2010), jossa arvioin reumapotilaiden hoitoketjujen kustannuksia ja vaikuttavuutta yli organisaatiorajojen potilaiden itsensä arvioimana. Hoitoa odotettiin yleensä kauan, potilaiden kunto huononi odotusajalla ja erikoissairaanhoidon toimenpiteiden jälkeen oli vaikea saada kuntoutusta.

Lisää Terveysturva rahoitus-tutkimuksesta voit lukea alla olevasta linkistä.

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/suomi-on-sairauspoissaolojen-luvattu-maa-hallitusohjelmasta-unohdettu-valtaosa-sote-kustannuksista/5178180

 

Posted in: Uncategorized

Leave a Comment (0) →