Tuki- ja liikuntaelinten sairauksista miljardimenot – asiantuntijat uskovat kustannuksien tulevaisuudessa vain kasvavan

Tuki- ja liikuntaelinterveys on Suomelle tärkeä tekijä, sillä se mahdollistaa väestön työ- ja toimintakyvyn. Yhteiskunnalle, työnantajille sekä ihmiselle itselleenkin tule-sairaudet tulevat kalliiksi. Huolestuttavaa on, että lähitulevaisuudessa kustannukset uhkaavat vain kasvavan.

Työelämästä puhuttaessa on usein nostettu esille mielenterveyshäiriöistä johtuvia haittoja ja kustannuksia. Toisaalta nämä kaksi sairausryhmää ovat monella tavalla vuorovaikutteisessa suhteensa toisiinsa ja kontekstissa ympäristöstä tuleviin tekijöihin. Pitkään kestäneet tule-oireet ja kiputilat altistavat masennukselle. Vastavuoroisesti masennus voi lisätä tule-oireita. Työelämässä psykososiaalisilla kuormitustekijöillä on myös tässä osansa. Työssä psyykkinen kuormitus ja stressioireet ovat lisääntyneet. Elimistöön kasaantuneet stressihormonit vaikuttavat heikentävästi kehon vireystilaan. Olotila tuntuu väsyneeltä, joka johtaa helposti fyysiseen passiivisuuteen, ruokailutottumuksien huononemiseen, alkoholin käytön lisääntymiseen sekä uniongelmiin. Tuloksena on kierre, jossa eri tekijät yhdessä altistavat jatkuessaan huonoon fyysiseen kuntoon, ylipainoon, tule- ja/tai mielenterveyshäiriöihin sekä lisäävät riskiä sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin, diabetekseen tai masennukseen. Winwood (2007) kuvaa tätä etenevää prosessia menetysten spiraaliksi, jonka pyörteessä käytössä olevat voimavarat kuluvat päivästä toiseen selviytymiseen ja elämästä karsiutuvat pois kaikki muut, stressiltä suojaavatkin ja palauttavat osa-alueet.

Suomen tuki- ja liikuntaelin liitto ry arvioi, että tule-sairaudet eivät tulevina vuosina vähene vaan päinvastoin kasvavat. Syitä on useita. Lapset ja nuoret liikkuvat entistä vähemmän ja ylipaino on lisääntynyt. Jopa rasvamaksaa todetaan nykyään yhä useammin lapsilla ja nuorilla aikuisilla. Runsas älypuhelimien käyttö näkyy nuorten huonontuneessa ryhdissä. Miten ryhdin muutokset nuorella iällä vaikuttavat työkykyyn tulevaisuudessa? Toiseksi liian kova ja varhain aloitettu yksipuolinen urheilu lisää lasten ja nuorten vammoja. Työikäisillä työ sisältää entistä enemmän fyysisesti passiivista istumista sekä psyykkistä kuormitusta, joka vie myös kehon fyysiset energiat. Kolmanneksi väestö ikääntyy. Iän myötä lisääntyvät muun muassa selkävaivat ja nivelrikot, jotka tekevät liikkumisesta hankalaa.

Tule-liiton mukaan yhteiskunnalle tuki- ja liikuntaelinten sairaudet aiheuttavat 3-4 miljardin euron vuosittaiset kustannukset. Kokonaiskustannukset muodostuvat sairaanhoidosta, lääkkeistä, kuntoutuksesta, sairauspoissaoloista, työkyvyttömyyseläkkeistä sekä menetetystä työpanoksesta. Pelkät sairaalakulut ovat nousseet 14 miljoonaa euroa neljässä vuodessa, ollen 88 miljoonaa vuonna 2014. Kustannuksia tulee muun muassa polven ja lonkan tekonivelistä. Joka kolmas Kelan korvaama lääke määrätään tule-sairauksiin. Kipujen ja tulehduksien lievittämiseen menee noin 330 miljoonaa euroa vuodessa mukaan lukien itsehoitolääkkeet. Tule-sairauksien kuntoutuskustannukset olivat noin 60 miljoonaa (2014).

Työssä tuki- ja liikuntaelintensairaudet aiheuttavat eniten yli kymmenen päivän sairauspoissaoloja 32,8 %, toisena ovat mielenterveyden häiriöt 24,8 % (Kelan sairausvakuutustilasto 2014). Kela korvasi vuonna 2014 tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi noin 4,8 miljoonaa sairauspäivää. Näistä aiheutui 288 miljoonan euron kustannukset sosiaalivakuutusjärjestelmälle. Pelkästään selkäsairauksista korvattiin noin 118 miljoonan euron kustannukset. Osasairauspäivarahan saajista oli peräti 40,5 % tule-ongelmaisia (Kelan sairausvakuutustilasto 2014). Eniten osasairauspäivärahalla oltiin selkäoireiden vuoksi. Lisäksi lyhyissä sairauspoissaoloissa selkäkipu on toiseksi yleisin syy flunssan jälkeen. Yhden sairauspoissaolopäivän kustannus työantajalle on noin 250 – 300 euroa. Entäs mitkä ovat kustannukset tuottavuuden heikentymisestä, kun päätä särkee, selkää kolottaa tai rasituskivut olka- tai kyynärnivelissä vaivaavat, jolloin työhön keskittyminen vaikeutuu.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneillä liikuntaelinsairaudet olivat yleisin syy vuonna 2014 32,5 %:lla ja mielenterveyshäiriöt 32,2 %:lla. Tule-sairauksien työkyvyttömyyseläkekustannukset olivat 710 miljoonaa euroa. Tule-sairauksista selkä- ja nivelsairaudet olivat yleisimpiä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syitä. Vuonna 2014 osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyi tule-sairauksien takia yhä useampi. Noin joka toinen osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtynyt nainen ja joka kolmas mies siirtyi sille tule-sairauksien takia.

Fysiatrian erikoislääkäri Timo Pohjolainen sekä ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Esko Kaartinen puhuivat Suomen Tule ry:n Miljardikustannukset tuki- ja liikuntaelinongelmista -tilaisuudessa 24.11.2015 Helsingissä. Tilaisuuteen oli kutsuttu päättäjiä, vaikuttajia ja asiantuntijoita tutustumaan tule-kustannuksiin ja tule-terveyden kehitysnäkymiin.

Timo Pohjolainen oli huolestunut väestön tuki- ja liikuntaelinterveyden kehitysnäkymistä. Hänen mukaansa tule-sairauksien yhteiskunnalliseen merkitykseen ei ole havahduttu tosissaan. Kaikkein kalleinta kustannuksista ovat työkyvyttömyydestä johtuva työpanosmenetys. Pohjolainen kertoi, että heidän tutkimuksen mukaan pelkästään selkäsairauksissa menetetään tuotantopanoksena kuusinkertainen summa verrattuna eläkemenoihin. Vuonna 2010 ne olivat 2,2 miljardia euroa. Onko Suomella varaa tähän, kysyi Pohjolainen.

Esko Kaartista huolestutti myös lasten ja nuorten tuki- ja liikuntaelinterveyden tulevaisuus. Tule-terveyttä uhkaavat riskitekijät, kuten ylipaino ja riittämätön liikunta ovat Suomessa huolestuttavasti lisääntyneet. Toisessa ääripäässä syntyy toisaalta jo rasitusvammoja liian kovasta ja varhain aloitetusta yksipuolisesta urheilusta. Molempiin ääripäihin pitäisi pystyä vaikuttamaan, Kaartinen sanoi.

Ennaltaehkäisy on kaikkein vaikuttavin ja kustannustehokkain tapa vaikuttaa. Toimia on kohdistettava tuki- ja liikuntaelinterveyden riskitekijöihin, kuten liikkumattomuuteen ja ylipainoon. Syy- ja seuraussuhteiden hahmottamiseksi on keskeistä huomioida ihminen myös psykofyysisenä kokonaisuutena laajemmassa kontekstissa ympäristöönsä, jossa mieli ja keho toimivat yhdessä. Tässä työpaikan sekä fyysisillä että henkisillä olosuhteilla voi olla merkittäviä vaikutuksia. Kaikki arjen toimijat, kuten työpaikat, koulut, harrastusväki ja asuinympäristön suunnittelijat tulisi saada kantamaan kortensa kekoon tule-ongelmien ja niiden kustannusten vähentämiseksi. Myös hoitoa ja kuntoutusta voidaan kehittää entistä toimivammaksi. Tule-liitto painottaa, että pelkkä terveydenhuolto ei riitä, vaan mukaan väestön tule-terveyden edistämiseen tarvitaan kaikki hallinnon alat ja monialainen yhteistyö. Pitää rakentaa yhteiskuntaa, joka kannustaa ihmisiä toimintaan ja terveisiin valintoihin.

Tule-tietoa on lisää tarjolla uusilla Suomen Tule ry:n on toteuttamilla tulessa.fi –verkkosivuilla.

Pia Siekkinen, TtM, tft, CoacHouse

Liikkumattomuus on vaarallista – sohvaperuna kuolee ennen aikojaan

Duodecimin kolumnissa sisätautien erikoislääkäri, professori Jussi Huttunen kirjoittaa suomalaisten liikkumattomuudesta. Alla lyhennelmä hänen tekstistään.

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan maailmanlaajuisesti ennenaikaista kuolemaa ennustavat parhaiten kohonnut verenpaine ja tupakointi. Seuraavana ovat liikkumattomuus, kohonnut verensokeri ja lihavuus. Näihin liikunnalla voidaan vaikuttaa merkittävästi.

Säännöllinen liikunta edistää terveyttä ja ehkäisee sairauksia, mutta päinvastoin liikkumattomuus lisää monia sairauksia ja kuoleman vaaraa. Liikunnan ja liikkumattomuuden vaikutukset ovat osaksi toisistaan riippumattomia. Pitkät liikkumattomuusjaksot aiheuttavat terveysongelmia liikuntaa harrastavillekin. Erityisen vaarallinen liikkumattomuuden muoto on istuminen. Kaikkein huonoimmassa asemassa ovat ihmiset, jotka liikkuvat vähän ja istuvat pitkään työssään ja/tai vapaa-ajallaan katsovat esimerkiksi televisiota useita tunteja.

Runsas istuminen lisää lihavuuden ja ylipainon, metabolisen oireyhtymän, tyypin 2 diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien ja eräiden syöpämuotojen vaaraa. Huolestuttavaa on, että jo lapsilla on havaittu liikkumattomuudesta johtuvia terveysongelmia. Vähän lapsena ja teini-iässä liikuntaa harrastaneilla on löydetty jo 17- vuoden iässä kaulavaltimoiden kaikukuvauksissa muutoksia, jotka ennakoivat sepelvaltimotaudin kehittymistä.

Liikkumattomuus on lisääntynyt suomalaisessa yhteiskunnassa, ja sen vaikutukset koskevat yhä suurempaa osaa väestöstä. Kolmannes suomalaisista työntekijöistä on arvioitu istuvan työssään vähintään 6–7 tuntia päivässä. Liikkumattomuuden vaarat kasvavat jyrkästi niillä, jotka istuvat yli seitsemän tuntia päivässä. Istuminen näyttää olevan selvästi haitallisempaa kuin seisominen. Suomalaisten aikuisten on arvioitu viettävän noin yhdeksän tuntia valveillaoloajastaan istuen tai maaten, joten liikkumattomuudella on huomattava merkitys koko väestön terveyden kannalta.

Liikkumattomuuden, erityisesti istumisen vähentäminen on todennäköisesti yksi tehokkaimmista ja helpoimmin toteuttavista tavoista edistää terveyttä ja ehkäistä kroonisia sairauksia. Professori Huttunen ehdottaa, että jokainen voisi räätälöidä itselleen sopivan liikkumattomuuden torjumisohjelman. Aterian jälkeistä lihasten aineenvaihdunnan hidastumistakin voisi estää nousemalla ylös ja ottamalla muutamia kävelyaskeleita. Hyvin pienilläkin toimilla voidaan lisätä terveyttä. Nykytiedon perusteella vaikutukset olisivat suuria niin yksilön kuin koko väestön tasolla. Sydän jaksaa paremmin, aineenvaihdunta tehostuu (tyypin 2 diabetesta ja metabolista oireyhtymää ilmaantuu vähemmän), yleisiä syöpämuotoja kehittyy harvemmin, ja elämään kertyy lisää hyviä vuosia.

Lähde: Huttunen Jussi, Liikkumattomuus on vaarallista – sohvaperuna kuolee ennen aikojaan, Duodecim 4.4.2016