Liika istuminen vaarantaa terveyden

Istuminen on tullut yhä yleisemmäksi työskentelymuodoksi teknologian kehityksen myötä ja sen vaikutukset terveyteen ovat nousseet keskeiseksi puheenaiheeksi myös mediassa. Vietämme suuren osan ajastamme istuen tietokoneen ääressä, palavereissa, tv:n edessä, kulkuneuvoissa jne. Huolestuttavaa on, että jo varhaiskasvatuksessa lapset ovat paikallaan 60 prosenttia ajastaan. Aikuisilla vastaava luku on 80 prosenttia. Työntekijöistä joka neljäs istuu pääosan työajastaan (Työ ja terveys 2012 Suomessa).

Väestön fyysisen aktiivisuuden väheneminen aiheuttaa merkittäviä ja yhä kasvavia haasteita suomalaiselle yhteiskunnalle. Liikkumaton elämäntapa lisää monia kansansairauksia, ikääntymisestä aiheutuvia ongelmia sekä heikentää työelämän tuottavuutta. STM:n terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjauksissa vuoteen 2020 painotetaan erityisesti tarvetta siihen, että suomalaiset liikkuisivat enemmän ja istuisivat vähemmän kaikissa elämänkulun vaiheissa.

Runsaan istumisen tiedetään olevan yhteydessä tuki- ja liikuntaelimistön ongelmiin, ylipainoon, sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin, metaboliseen oireyhtymään ja tyypin 2 diabetekseen sekä lisääntyneeseen kuolleisuuteen. Tutkimusten mukaan runsaan istumisen terveyshaittoja ei voida kumota päivittäisellä kuntoilullakaan, jos muutoin on koko päivä vietetty istuen. Istumisen haittojen välttämiseksi siis kaikkien on noustava välillä jalkeille. Jo parin minuutin fyysisellä aktiivisuudella noin puolen tunnin välein voidaan vähentää istumisesta aiheutuvia terveysriskejä. Energiankulutuskin lisääntyy 13 prosentilla verrattuna istumiseen (Schofied ym. 2009). Erityisen tärkeää on, että työpaikoilla joissa istutaan pääosa työajasta, luodaan arkeen sopivia käytäntöjä, joilla kyetään puretaan henkilöstön pitkäaikaista istumista ja edistetään fyysistä aktiivisuutta myös työpäivän aikana.  

Lue lisää >> Istu ja pala! – onko istuminen uusi terveysuhka?