Liikkumattomuus on vaarallista – sohvaperuna kuolee ennen aikojaan
Duodecimin kolumnissa sisätautien erikoislääkäri, professori Jussi Huttunen kirjoittaa suomalaisten liikkumattomuudesta. Alla lyhennelmä hänen tekstistään.
Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan maailmanlaajuisesti ennenaikaista kuolemaa ennustavat parhaiten kohonnut verenpaine ja tupakointi. Seuraavana ovat liikkumattomuus, kohonnut verensokeri ja lihavuus. Näihin liikunnalla voidaan vaikuttaa merkittävästi.
Säännöllinen liikunta edistää terveyttä ja ehkäisee sairauksia, mutta päinvastoin liikkumattomuus lisää monia sairauksia ja kuoleman vaaraa. Liikunnan ja liikkumattomuuden vaikutukset ovat osaksi toisistaan riippumattomia. Pitkät liikkumattomuusjaksot aiheuttavat terveysongelmia liikuntaa harrastavillekin. Erityisen vaarallinen liikkumattomuuden muoto on istuminen. Kaikkein huonoimmassa asemassa ovat ihmiset, jotka liikkuvat vähän ja istuvat pitkään työssään ja/tai vapaa-ajallaan katsovat esimerkiksi televisiota useita tunteja.
Runsas istuminen lisää lihavuuden ja ylipainon, metabolisen oireyhtymän, tyypin 2 diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien ja eräiden syöpämuotojen vaaraa. Huolestuttavaa on, että jo lapsilla on havaittu liikkumattomuudesta johtuvia terveysongelmia. Vähän lapsena ja teini-iässä liikuntaa harrastaneilla on löydetty jo 17- vuoden iässä kaulavaltimoiden kaikukuvauksissa muutoksia, jotka ennakoivat sepelvaltimotaudin kehittymistä.
Liikkumattomuus on lisääntynyt suomalaisessa yhteiskunnassa, ja sen vaikutukset koskevat yhä suurempaa osaa väestöstä. Kolmannes suomalaisista työntekijöistä on arvioitu istuvan työssään vähintään 6–7 tuntia päivässä. Liikkumattomuuden vaarat kasvavat jyrkästi niillä, jotka istuvat yli seitsemän tuntia päivässä. Istuminen näyttää olevan selvästi haitallisempaa kuin seisominen. Suomalaisten aikuisten on arvioitu viettävän noin yhdeksän tuntia valveillaoloajastaan istuen tai maaten, joten liikkumattomuudella on huomattava merkitys koko väestön terveyden kannalta.
Liikkumattomuuden, erityisesti istumisen vähentäminen on todennäköisesti yksi tehokkaimmista ja helpoimmin toteuttavista tavoista edistää terveyttä ja ehkäistä kroonisia sairauksia. Professori Huttunen ehdottaa, että jokainen voisi räätälöidä itselleen sopivan liikkumattomuuden torjumisohjelman. Aterian jälkeistä lihasten aineenvaihdunnan hidastumistakin voisi estää nousemalla ylös ja ottamalla muutamia kävelyaskeleita. Hyvin pienilläkin toimilla voidaan lisätä terveyttä. Nykytiedon perusteella vaikutukset olisivat suuria niin yksilön kuin koko väestön tasolla. Sydän jaksaa paremmin, aineenvaihdunta tehostuu (tyypin 2 diabetesta ja metabolista oireyhtymää ilmaantuu vähemmän), yleisiä syöpämuotoja kehittyy harvemmin, ja elämään kertyy lisää hyviä vuosia.
Lähde: Huttunen Jussi, Liikkumattomuus on vaarallista – sohvaperuna kuolee ennen aikojaan, Duodecim 4.4.2016
