Miten liika stressi näkyy ja vaikuttaa?

Tällä viikolla vietetään Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviikkoa. Valokeilassa ovat stressi ja työelämän psykososiaaliset riskit.
Neljäsosa eurooppalaisista kokee työstressiä (EC 2010). Pitääkö työviikon jälkeen korkata viinapullo vai olisiko parempi vaihtoehto lähteä hikilenkille nollatakseen työpaineet? Pitäisikö ensisijaisesti työpaikalla pyrkiä purkamaan tilannetta, joka aiheuttaa työntekijöille pitkittyvää stressiä? Entäs jos olet tilanteessa, johon et voi juuri nyt vaikuttaa ja sinun on vain jotenkin sinniteltävä eteenpäin? Määräajassa tehtäviä töitä on liikaa eikä uusia työntekijöitä ole vara palkata ja työpäiväsi venyvät toistuvasti TAI työpaikkaasi uhkaa irtisanomiset TAI mahdollinen työn loppuminen. Työturvallisuuslaissa velvoitetaan työnantajia, mutta myös työntekijöitä pitämään huoli siitä, että työpaikalla terveydelle haitalliseen kuormitukseen puututaan. Tämä on sekä työnantajan että työntekijän etu. Hyvinvoivat työntekijät tekevät parempaa tulosta.
Entäs jos olet kokonaan vailla työtä etkä saa uutta työtä innokkuudestasi ja useista yrityksistä huolimatta. Onko turhaa miettiä vain miten työssä olevat jaksavat? Tutkimusten mukaan työssä olevat ovat jo muutenkin työttömiä terveempiä. Työ rytmittää elämää, lujittaa sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunnetta ja identiteettiä sekä tarjoaa mahdollisuuden henkilökohtaiseen kehittymiseen ja lisää itseluottamusta.

Olipa pitkittynyt stressi seurausta mistä syystä tahansa, siihen on tärkeää puuttua ja löytää sopivia ratkaisuja tilanteen korjaamiseksi. Liika stressi ja kuormitus jatkuessaan ovat vaaraksi terveydelle. Työssäni olen tavannut monia ihmisiä, jotka ovat uuvuttaneet itsensä kuka liikaan työmäärään (joudutaan tekemään kahden ihmisen työt säästösyistä kiireessä ja aikapaineessa), kenelle on kasautunut elämään samanaikaisesti liian monta kuormittavaa asiaa, huonoja ihmissuhteita työssä tai kotona tai pitkän työttömyyden tuomaa toivottomuutta. Tämän epätyydyttävän tilanteen jatkuessa stressi on alkanut nakertaa yöunia, rentoutumiskeinona alkoholin käyttö on lisääntynyt ja siihen on tullut riippuvuus, ruokailu on muuttunut epäterveelliseksi (laatuun ei jaksa kiinnittää huomiota ja pahaan oloon tulee syötyä makeaa tai rasvaista ns. ”lohtusyömistä”), liikkua ei jaksa, paino on noussut ja muistikin pätkii. Winwood (2007) kuvaa tätä stressistä aiheutuvaa etenevää prosessia ”menetysten spiraaliksi”, jossa kaikki voimavarat kuluvat vain päivästä toiseen selviytymiseen, omat energiat ovat vähissä ja elämästä ovat karsiutuvat pois kaikki muu, stressiltä suojaavatkin ja palauttavat osa-alueet. Tässä noidankehässä omat voimavarat alkavat olla lopussa. Turhan usein ihminen yrittää vaikeassa tilanteessa vain sinnitellä ja venyä, kunnes uhkana on sairastuminen uupumukseen, masennukseen, tuki- ja liikuntaelimistön tai sydän- ja verisuoniperäisiin sairauksiin.

Näin työterveys- ja turvallisuusviikolla haluaisin muistuttaa, miten tärkeää on pyrkiä pitämään stressi kurissa. Stressi vaikuttaa monin tavoin yksilöiden työkykyyn, terveyteen ja työtehoon. Organisaatiotasolla menetetyistä työpäivistä puolet voidaan liittää stressiin ja psykososiaalisiin riskeihin (EU-OSHA 2010). Työstressin kustannukset on arvioitu olevan jopa 20 miljardia vuositasolla (EU-OSHA 2009). Stressin taltuttaminen on kaikkien yhteinen asia. Työyhteisössä se vaatii johdon, esimiesten ja työntekijöiden panostusta.

Uskaltakaa ottaa asioita puheeksi, kuunnelkaa oman kehon viestejä ja tuntemuksia. Hyvän olon puuttuminen voi olla merkki siitä, että jotain voisi olla tarpeellista muuttaa. On se sitten työelämässä tai omassa elämässä. Vain muutos voi tuoda muutosta. Olkaa inhimillisiä, reiluja, keskustelkaa, tukekaa ja pitäkää huolta toisistanne ja itsestänne. Pienikin muutos voi olla jo merkittävä.