Työpahoinvointi maksaa jopa yli 40 miljardia vuodessa
Työterveyslaitoksen Työ ja terveys Suomessa 2012- katsauksen mukaan työoloissa on tapahtunut monessa asiassa myönteistä kehitystä. Huoli oman työpaikan säilymisestä on kuitenkin lisääntynyt ja ammattien väliset terveyserot ovat edelleen suuria. Myös työn mielekkääksi kokeminen on vähentynyt. Uhkana on sirpaloitunut ja katkoksellinen työ, joka voi vaarantaa työhyvinvoinnin. Puutteellisen työhyvinvoinnin kustannukset ovat jopa yli 40 miljardia vuodessa.
Työtä tehdään yhä useammin vaihtelevissa paikoissa ja monenlaisissa yhteisöissä. Ihmisten mahdollisuudet saada työtovereilta ja lähiesimieheltä tukea vaikeutuvat. Heikko sosiaalinen kiinnittyminen sekä työyhteisön puuttuva tuki ja läsnäolo saattavat aiheuttaa ihmisille psyykkisiä ongelmia kuten ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta. Löyhä yhteisöllinen kiinnittyminen voi tuoda haasteita myös yhteiskunnalle, toteaa Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Anu Järvensivu.
Tehokkain keino pidentää työuria on työkyvyttömyyden ehkäisy. Ammattien väliset terveyserot ovat huolestuttavan suuria. Varsinkin fyysisesti raskaissa ammateissa sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä on moninkertaisesti verrattuna fyysisesti kevyisiin ammatteihin. Työterveyslaitoksen dosentti Timo Kauppinen kertoo, että yhä useampi on halukas pidentämään työuraansa, jos vain jaksamista ja terveyttä riittää. Työurien pituuden kannalta keskeistä on työkyvyttömyyden mahdollisimman tehokas ehkäisy: työssä jatkaja pidentää uraansa vain 1–2 lisävuodella, kun taas työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvan ura lyhenee yli kymmenen työvuotta.
Puutteellisen työhyvinvoinnin kustannukset ovat edelleen korkeat: vuositasolla 41 miljardia euroa. Professori Guy Ahonen Työterveyslaitoksesta sanoo, että menetykset ovat suuria, kun otamme huomioon, että työpaikkojen rahallinen panostus työhyvinvointiin on vuosittain 2 miljardia euroa. Hyvin suunnitellut ja toteutetut työhyvinvointia lisäävät toimenpiteet voivat olla taloudellisesti hyvin kannattavia. Saatu hyöty on tutkimusten mukaan keskimäärin kuusinkertainen panostuksiin nähden. Työhyvinvointiin satsaaminen on siis erittäin kannattava sijoitus, jolla on myönteisiä vaikutuksia sekä työntekijän hyvinvointiin että organisaation tuottavuuteen. Työhyvinvointi ei kuitenkaan synny itsestään vaan monen asian yhteisvaikutuksesta, kuten esimerkiksi hyvästä johtamisesta, sujuvasta työn organisoinnista, vaikuttamismahdollisuuksista omaan työhön, yhdessä tekemisestä sekä osaamisesta että omasta kunnostaan ja terveydestään huolehtimisesta.
Lue lisää >> Työolot ovat parantuneet mutta sirpaloituva työ uhkaa työhyvinvointia
